lauantai 28. toukokuuta 2011

nielaisen auringon, loistan valoa ja rakkautta vastaantulijoille

olavi uusivirta & anna järvinen - nuori ja kaunis

koivun oksa hiljaa hakkaa ikkunaan, tuuliko
se on kun huutaa vai onko se joku muu

 Kattelin illalla ulos ikkunasta, ja jotenkin tuli kauheen synkkä fiilis pelkästään siitä, että tuijotteli vesipisaroita ikkunassa. Mut mikä siinä on, että synkkä ilma mielletään niin tylsäks? Jotenki vaan tulee semmonen tyhjä tunne ja alkaa miettii asioita, joilla ei loppujen lopuks oo edes sen suurempaa merkitystä.. Kun sitte keskityin tosissaan siihen, että mikä tässä mättää, niin en keksiny oikeestaan mitään selkeetä syytä. Sit aattelin, että turhaa mä mitään sellasta mietin, kun voin miettii jotain mistä tulee iloseks. Elämäähän se sadekin vaan on, kyllä ne vesipisarat tosta ikkunasta kuivuu.

olen onnellinen mitä sä luulit?


ps. sanotukset: pariisin kevät - tämän kylän poikii, olavi uusivirta & anna järvinen - nuori ja kaunis

Ei kommentteja: